Riparilta kotiin

Kotiuduin riparilta lauantaina ja se ripari oli ehkä paras ikinä! Täähän oli siis toinen ripari, jolla olin isosena ja tää oli paljon parempi kuin viime kesäinen. Haluaisin niin kovasti sinne takaisin ja toivon että pääsisin vielä pari kertaa isostelemaan. Vaa'alla en tosin oo uskaltanut sen jälkeen käydä, sillä söin siellä sen 5 kertaa päivässä ja kun oli niin hyvää ruokaa niin otin aina kunnon annoksenkin.. Oottelen pari päivää ja sitten oon valmis kohtaamaan totuuden.
Riparilla tapahtui kaikenlaista, mutta parasta oli ehkä se kun sai tutustua uusiin ihmisiin ja että koko ajan oli joku jonka kanssa puhua. Oli myös ihanaa kun yks päivä yks niistä pojista tuli mun eteen seisomaan ja sanoi, että ootpas sä lyhyt. Tässä taas ilmenee pakkomielteeni pienuuteen mut olin ihan taivaissa loppupäivän. Ristiriitaisia ajatuksia tuli kuitenkin siitä kun eräs "isäntänä" toiminut mua kaks vuotta vanhempi poika sano mulle viimesenä iltana: "Sä oot kyllä oikeesti niiin blondi. Nyt kun miettii kaikkia stereotypioita mitä blondeista on nii ne kaikki kyl voi yhdistää suhun." En oikein saanut selvyyttä että mitä toi nyt piti sisällään, mutta ainakin sen että oon vähän tyhmä. Myönnän sen, etten ole penaalin terävin kynä mutta en mä nyt mikää täysin aivoton blondikaan ole.. Olis vaan kiva tietää että oliko tossa lauseessa jotain muutakin, mutta en varmaan sitä koskaan saa selville. Yks kiva juttu oli myös kun leirin vetäjä keräsi nimiä ekana iltana laskettelulistaan (jonne ei kuitenkaan lähdetty kun ei ollut tarpeeks porukkaa lähös oikeesti sinne laskettelemaan) ja kun sanoin ääneen siinä kaikkien isosten ja isännän kuullen mun painon, pituuden ja kengän koon niin sitten tää leirin vetäjä vaan tuhahti: kääpiö. Alko vaan hymyilyttämään kun ei kukaan mua nyt sentään kääpiöks ole sanonut, sillä olen kuitenkin aika keskivertokokoinen.

Tänään mua sanottiin laihaksi. En voinut uskoa korviani. Pari kaveria jutteli jostain keskenään ja kun saavuin niin toinen sanoi: "...vähän niinku tollaset. Minkä kokosia vaatteita sä käytät?" Olin vähän sillee ööö miten niin ja tää jatkoi, että ne oli just keskustelleet miten laihat ihmiset löytävät vaatteita ja olin sillee no, nää oli pienimmät mitä sieltä kaupasta löyty mutta en mäkää tajua miten sellaset oikeesti laihat löytää vaatteita ja sit ne vaan katto mua niinku jotain hullua. Mutta silti, nyt kun katson jalkaani niin en näe muuta kun läskiä. Aivan liikaa läskiä. Sen täytyy kadota vielä joskus. En tiedä onko mulla oikeesti joku sellanen, etten näe vartaloani sellaisena kuin se oikeasti on vai miksi itse näen vain läskiä kun muut sanoo mun olevan laiha? Vai valehtelevatko vain kaikki muut?