Kevät on täällä taas

Jeps, eli kevättä pukkaa selkeästi kun katsoo ikkunasta ulos. Minun mielestäni kevät on ihanaa aikaa. Lumet sulaa ja voi vaihtaa kevättakkiin, aurinko paistaa, alkaa näkymään jo vihreää ja linnutkin palaavat etelästä. Kun tiet ovat jo sulat, voi taas huoletta pyöräillä ja kävellä ja juosta, ilman pelkoa kaatumisesta. Ihanaa.
Kevät on myös piristänyt ainakin minun mielialaani. Olen saanut jo hieman kesäsuunnitelmia, joita odottaa sekä olen taas alkanut nauttimaan kävelylenkeistä. Olen viime päivinä yrittänyt saada yli 15 000 askelta ja se onkin jo onnistunut kolme päivää peräkkäin. Toivottavasti myös tänään askelmittari näyttää kyseisiä lukuja lenkin jälkeen. Tunnin kävelylenkki ei polta kaloreita kuin hieman alle 200, mutta onhan sekin jotain ja mulle on tällä hetkellä tärkeämpää nauttia liikunnasta kuin vetää veren maku suussa ja itku silmässä. Oon myös pysynyt kohta viikon täysin erossa herkuista pastillien avulla. Onhan niissä pastilleissakin kaloreita, mutta se että syön yhden sisuaskin eli 55 kcal päivässä, ei minun maailmaani kaada. Laihduttaminen on nyt taas oikeasti ihan kivaa. Hitaasti, mutta varmasti tää tästä edistyy. Paino tällä hetkellä 46.1kg, kohta menee rikki 46kg raja!
Oon huomannut, että mulle tulee välillä jaksoja, jolloin kaikki menee hyvin ja elämä hymyilee, kun taas joskus kaikki menee aivan päin persettä ja haluaisin vain nukkua murheet pois, mutta sellaista kai tämä elämä on.
Niistä kesäsuunnitelmista. Meen riparille taas isoseksi kesäkuussa ja kesäkuussa lähden myös Lontooseen neljäksi yöksi erään sukulaisen kanssa. Kesäkuusta on siis tulossa aivan mahtava. Heinäkuulle mä yritän saada töitä ja jos en saa, niin sitten käytän sen ajan vaikkapa jonkun lukiokurssin suorittamiseen ja ihan vaan hölläilyyn.
Tällä hetkellä tuntuu, että pitäisi kuitenkin tehdä koko ajan jotain koulujuttuja tai töitä, mutta silti käun vain kävelemässä ja istuskelen tietokoneella.. Tää jakso on kuitenkin ihan superkiva, kun ei ole matematiikkaa, mutta lukuaineita tosin on senkin edestä ja melkein kaikista tavoitteena 10, jotta keskiarvo vähän nousisi. Liikunnan kurssi painaa päälle, pitäisi käydä 2 kertaa uimahallissa tai kuntosalilla, mutten löydä sellaiselle mistään aikaa kun siellä pitäisi käydä koulun jälkeen, mutta niin että ehtisin ajoissa junaan. Töitäkin riittää, siivousjuttuja ja sellaista, joten ei ainakaan pitäisi tulla päiviä, jolloin ei ole yhtään mitään tekemistä.

Tauon jälkeen täällä taas

Oon nyt pitänyt tästä blogista vähän taukoa kun olin ihan hukassa itseni kanssa tässä muutaman viikon. Mietiskelin omaa tilannettani tällä hetkellä ja mietin miten mun kannattaisi tästä elämääni jatkaa. Psykologini yrittää painostaa minua lopettamaan siellä käymiset, ei mulla oo enää mitään syytä käydä siellä ja lopetan ihan mielellänikin. Terkkarilla kävin jalan takia ja hän puolestaan samalla kyseli menneisyydestäni syömisen kanssa, millainen tilanne on nyt. Vastasin kaiken olevan ok ja hän tyytyi vastaukseen sillä kertaa, mutta saa nähdä miten käy muutaman viikon päästä kun on minun vuoroni mennä terveystarkastukseen.
Olen syönyt tässä muutaman viikon aikana kuin sika, mutta olen myös muutamana päivänä paastonnut melkein täysin ja käynyt parin tunnin mittaisilla lenkeillä. Paino jumittanut tämän takia luvussa 46.6kg. Tällä hetkellä oon niin laiskistunut lomasta, etten jaksa edes hakea ruokaa, mutta en toisaalta myöskään jaksa lähteä lenkille, vaikka tuolla olisi aivan mahtava ilma. Olen vain nämä neljä lomapäivää vain nukkunut, katsonut telkkaria, nukkunut, ollut tietokoneella ja vielä vähän nukkunut. Huomenna kun arki alkaa taas, aion koota itseni. Alan valmistautumaan viikon päästä häämöttävään koeviikkoon, siivoan vihdoin tämän kaatopaikan mitä myös omaksi huoneeksi kutsun sekä alan liikkumaan enemmän. Nyt mulla ei oo enää mitään tekosyytä olla lähtemättä lenkille, koska tuolla ei enää ole muka niin kylmä etteikö voisi lähteä juoksemaan 
Yhdestä asiasta olen ylpeä itsestäni: en ole syönyt yhtään pääsiäismunaa tai muutakaan herkkua! Ei meillä tosin niitä ole kotona ollutkaan, mutta en sortunut edes itse ostamaan sellaisia, vaikka ne yrittivätkin minua kaupassa huudella.
Ei multa nyt oikein irtoa tällä kertaa enempää ajatuksia, tulin vain ilmoittamaan etten ole kadonnut minnekään ja aion alkaa taas kirjoittelemaan enemmän.