maanantai 24. syyskuuta 2012

Syksyä

Koeviikon viimeisetkin numerot on nyt tiedossa ja tadaa, se historian kutonen oli huonoin numero! Terveystiedosta tuli 8½ ja maantiedosta 9-. Oon kyl ihan tyytyväinen ja kun tuntuu jaksot helpottuvan kevättä kohden niin luultavasti noi jäi huonoimmiks numeroiks. Ainakin toivon niin. Tosin matematiikka alkoi nyt kunnolla ja se on mulle tavallaan helppoa, mutta silti kokeesta voin saada ihan mitä vain vitosen ja kympin väliltä. Ruotsikin vähän tökkii, mutta kunhan opettelen vain sanoja ahkerasti niin ehkä sekin alkaa luistamaan.
Lauantaina olin töissä ja sain takaisin keskustaan päin kyydin kaverilta sen ritsalla! Olin niin yllättynyt et se lähti oikeesti kyytiin vaikka sanoin sen vaan läpällä kun se tuli mua vastaan. Se heitti mut keskustaan ja siitä sit kävelin yksin kauppaan ajatellen että nyt kyl oli hyvä päivä, kunnes... Näin mun "ihastuksen" ajavan sen mopolla joku tyttö kyydissä. Oikeesti tuntu et joku olis repiny mun sydämen irti. No pääsin tästä yli jo, mutta se tuntu sillä hetkellä pahalta. Ei mulla olis siihen ollut muutenkaan mitään mahiksia mutta no, ainahan sitä pystyi haaveilemaan.
Tänään aamu lähti hyvin käyntiin, en nimittäin syönyt aamupalaa koska ei meillä ollut mitään syötäväksi kelpaavaa. Koulussa söin näkkileivän ja kotona vähän hernekeittoa ja illalla valitettavasti kaksi paahtoleipää juustolla ja kinkulla... Iltaisin mulla on joku ongelma syödä vaikkei mulla ees olis nälkä. Se on vaan sellanen tapa, mistä en pääse eroon. Pitäis ehkä hommata enemmän jotain kasviksia, jotta vois syödä niitä eli edes hieman kevyempää.
Mun kaveri stressaa ihan hirveesti vanhojentanssiparista. Ja se on tartuttanut sen muhunkin. Kaikki hyvät on jo viety. Ois ehkä yks jota vois pyytää, mutta silläkin voi olla jo pari tai sitten se ei vaan halua tanssia mun kanssa kun oon tällänen ruma läskipallero niin sitten se olis noloo mennä kysymään. Toisaalta, olisin varmasti silloin reilun vuoden päästä niin laiha, että voisin näyttääkin prinsessalta, joten ois se kiva osallistua wanhoihin. Ehkäpä huomenna laittaudun hieman nätimmin ja uskaltaudun kysymään. Eihän siihen kuole, eihän?

Syksy on jo pitkällä. Maa on täynnä lehtiä, puut näyttävät päivä päivältä karummilta, joutsenia ja sorsia on alkanut näkymään, joten ne tekevät lähtöä. Iltaisin tulee nopeammin pimeää ja kun herätyskello soi, taivas on edelleen musta. Aamuisin kosteutta ja sumua, joskus jopa melkein pakkasta. Joka päivä sataa ainakin hieman ja saa aina olla kantamassa sateenvarjoa. Syksy on ihanaa, en tiedä mikä siinä kiehtoo, mutta ehdottomasti lempivuodenaikani heti talven jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti